Törmäsin LinkedInin uutisvirrassa alla olevaan Adam Grantin postaukseen, joka käsitteli avokonttorien vaikutusta suorituskykyyn ja viihtyvyyteen.
Kuva sai mieleeni vain yhden kysymyksen; miksi?
Miksi organisaatio, joka kärsii kyseisistä vaikutuksista, on alunperin tehnyt päätöksen siirtyä avokonttoriin? Mikä oli se ajuri joka sai johdon tekemään laajamittaisen päätöksen?
Kyseessä on mitä todennäköisimmin sama ajuri, ie. virhe, mikä vaikuttaa myös useimpien yritysten epäonnistuneisiin tuotteistusprojekteihin; kukaan ei kysynyt "loppuasiakkaalta" mikä olisi heidän mielestään hyvä ratkaisu vaan päätös tehtiin suljetussa piirissä mututuntuman tai ulkoa haetun datan perusteella. "Koska kaikki muutkin ovat menossa tuohon suuntaan, niin meidänkin täytyy katsoa se kortti".
Kuinka monessa yrityksessä johto on AIDOSTI jalkautunut henkilökunnan pariin, kysyäkseen millainen toimisto- ja työskentely-ympäristö juuri heille sopii? Itse olen työskennellyt useissa eri kokoisissa yrityksissä niin suorittavalla kuin johtotasolla, ja kaikissa näissä päätökset ovat perustuneet säästöperusteisiin tai ulkopuolisiin trendeihin. Positiivisiakin esimerkkejä varmasti on, ja niistä kuulenkin mielelläni kommenteissa :)
Ymmärrän, että kaikkia ei voi miellyttää, ja aina joku pahoittaa mielensä kun asiat muuttuvat. Se on osa elämää myös työyhteisössä.
Johdon tulisi kuitenkin ajatella työyhteisöä myös asiakasympäristönä. Miten saada aikaan paras mahdollinen lopputulos esimerkiksi toimitilaratkaisun ja työjärjestelyjen osalta? Kysymällä "asiakkailta", eli työntekijöiltä.
Selvitä siis millaisia sinun johtamasi yrityksen ihmiset oikeasti ovat. Mistä he motivoituvat ja mistä eivät, eli kaipaavatko he runsaasti sosiaalisia tilanteita vai ahdistuvatko he niistä? Tutustu tarkkaan työsuoritteisiin; millaisiin sopii avokonttori ja millaiset taas vaativat yksilöllistä rauhaa? Tuoko muutos suljetusta työtilarakenteesta avokonttoriin todella haettua tehokkuutta, vai viekö se sittenkin kenties sitä alaspäin?
"Kysyvä ei tieltä eksy" kuuluu vanha sananlasku, ja tässä kohtaa vanha viisaus pitää paikkansa. Validoi haettu muutos loppukäyttäjillä ennen päätöksen tekoa. Perustele lopullinen muutos faktoilla ja datalla, jonka he ovat antaneet.
Törmäämme samaan ilmiöön valitettavan usein myös Growhow Agencyn tuotteistamisprojekteissa. Yritykset miettivät uusia tuote- ja palveluideoita johdon tai kehitystiimin johdolla, ja lähtevät innoissaan ja isolla vaivalla rakentamaan uutta. Lanseerausvaiheessa törmätään haasteisiin, kun uusi palvelun ei sytytäkään markkinaa liekkeihin. Hidasta liikkeelle lähtöä paikataan erillisellä ja kalliilla markkinointikampanjalla. Myyntiin otetaan ulkopuolista apua, koska omat myyjät eivät saa tulosta aikaan. Rahaa palaa.
Tässä vaiheessa me astumme yleensä kuvaan.
Mikä meni vikaan? Useimmiten syy löytyy siitä, että yritys unohti kysyä asiakkailtaan olisiko palvelu heidän mielestään riittävän hyvä ostettavaksi. Simple as that.
Jalkautumalla aikaisessa vaiheessa asiakkaisiin saadaan tietoa siitä, mitä uuden palvelun tuotteistamiseen tai vanhan palvelun uudistamiseen kannattaa sisällyttää. Tiedon pohjalta saadaan markkinaa kiinnostava palvelu aikaan, kohderyhmän tavoittava viestintä ja markkinointi suunniteltua valmiiksi, ja näin myös myynti helpommaksi.
Sama analogia sopii myös organisaatioiden omaan uudistumiseen. Kuten jo aikaisemmin bloggasin, niin oikea eteneminen on Ideoi - Validoi - Pilotoi: https://www.growhow.agency/post/ideoi-validoi-pilotoi-kaching
Mitäpä jos näillä opeilla saisimmekin Adamin luvut kääntymään toisin päin?
Hyvää ja kaupallista syksyä, ja ollaan yhteyksissä kun haluatte osallistavaa tuotteistamista!
T: Tero
puh: 040 9311 550
Comments